Tällä kertaa vuorossa pohdintaa superfoodeista.
Kaupallisia superfoodeja ovat mm. goji-marjat, chiansiemenet,
maca, spirulina, pakuri viherjauheet ja muut marjat. Tosin se, mitä superfoodiksi
kutsutaan, ei ole ihan selkeästi määritelty. Erilaiset kaupat ja valmistajat
kutsutavat ruoka-aineita superfoodeiksi vähän oman lajittelun mukaan.
Superfoodit tulivat kuluttajille tutuksi 2010 jälkeen ja mielestäni
niiden suosio on hieman hiipunut. Superfoodien ajatuksenahan on lisätä oman
ruokavalion terveellisyyttä erilaisten ja helppojen jauhojen avulla. Tämähän
juuri on se mikä houkuttaa kuluttajia: helppous ja vaivattomuus. Jos oma
ruokavalio ei ole ihan suositusten mukainen, superfoodi auttaa korjaamaan tilannetta.
Tätähän kuluttaja haluaakin kuulla: quick fixejä parantamaan omaa oloaan!
”Superruoat eivät ole uusi keksintö – pikemminkin
päinvastoin. Useilla nykyään superruoaksi kutsuttavalla aineella on pitkä
historia, ja niitä on käytetty useissa kulttuureissa jo satoja (ellei tuhansia)
vuosia. Yksinkertaisesti superfoodeilla tarkoitetaan ruoka-aineita, joilla on
erittäin korkea ravinnetiheys. Toisin sanoen superfoodit sisältävät
paljon ravinteita (runsaasti vitamiineja, hivenaineita ja mineraaleja)
tiiviissä ja helppokäyttöisessä muodossa. Superfoodit tunnistaa usein tummasta
ja syvästä väristä, eikä niistä löydy E-koodien täyttämää tuoteselostetta,
sillä superfood on mahdollisimman luonnollista, usein villinä kasvavaa ravintoa.”
(Tikis -verkkosivusto)
Se mitä superfoodeista ei yleensä mainita, on niiden laatu ja
tuoteturvallisuus. Koska superfoodeja on tarjolla monenmoista lajia,
viranomaisten on mahdoton tarkkailla niitä. Valitettavasti superfoodit eivät
aina ole luonnollista ravintoa ilman e-koodeja. Esimerkiksi Kiinasta tuotu goji-marja
tai ashwagandha-jauhe ei loppupeleissä ehkä sisälläkään 100%:sti vastaavaa
tuotettu. On tullut esille, että joissakin lisäravinteessa/superfoodissa on
ollut vain muutama prosentti kyseistä tuotetta ja loppu onkin ollut jotain
aivan muuta, myrkyllisiä lisäaineita. Siis aivan karmeaa. Kuluttaja on luullut
parantavansa omaa terveyttään ja onkin saanut kehoonsa vain lisäaineita ja pahimmassa
tapauksessa myrkkyjä. Kaupallisten superfoodien pulma on juuri tämä, ne ovat elintarvikkeita
ja valmistettu muualla kuin luonnossa.
Mites on sitten luonnon superfoodien laita? Esimerkkinä
näistä Suomen mustikat, puolukat, pakuri, sieni, villiiyrtit? Näitä luonnon
omia antioksidantteja suosittelisin ihan kaikille. Nämä ovat luonnon ruokaa ja
NÄITÄ ovat ihmiset käyttäneet jo satoja ellei jopa tuhansia vuosia. Otsikkoon
viitaten sanoisin, että superfoodit elintarvikealalla voivat olla uhka ja
mahdollisuus riippuen niiden keräämis- ja valmistamisprosesseista. Se voi olla
mahdollisuus, jos tuotetta osataan käsitellä puhtaasti ja tuotteeseen ei lisätä
mitään muuta keinotekoista. Jotkut elintarvikevalmistajat, kuten Puhdistamo on osannut
tämän valmistamisprosessin ja heidän tuotteensa ovat olleet laadukkaita ja
puhtaita. Lisäksi he markkinoivat tuotteitaan ”oikealla tavalla” vedoten juuri laatuun
ja tuotteiden lisäaineettomuuteen. Puhdistamo on myös suomalainen yritys, joka
vielä lisää kuluttajien luottamusta.
Toisaalta miksi hukata omia rahoja teollisiin superfoodeihin
kun niitä voi itse kerätä ilmaiseksi metsästä? Tässä tapauksessa saat tuotetta
100% verran. Kumman sinä valitset, kaupallisen vai oikeasti luonnonmukaisen superfoodin?
💓 Jennikatja
Edellinen postaus: 7 vinkkiä unettomuuden hoitoon
Lue myös:
💓5 effective weight loss drinks
💓Yleisimmät vitamiinipuutokset
💓Mikä on luotettavaa ravitsemustietoa?
💓Miten vahvistaa omaa immuniteettia ruokavalion avulla?
Comments
Post a Comment