Kehon puhdistumisesta, detoxifista puhutaan paljon, mutta harvoin tieteellisestä näkökulmasta😉 joten ajattelin avata aihetta hieman tästä näkökulmasta. Detox-kuurien kaupittelu käy aina kuumana tammikuussa, ennen kesää ja syksyllä. Ihmiset haluavat tuloksia ja nopeasti. Itse en koskaan suosittele pikakuureja tai lisäravinteilla suoritettavia pussikuureja kehon puhdistautumiseen. Tässä postauksessa esittelenkin puhdistautumista tieteen ja oman kokemuksen näkökulmasta. Myrkyt ja kuona-aineet poistuvat kehosta ihon, maksan, munuaisen, ulosteiden, hien ja virtsan kautta. Näin meidän kehomme huolehtii omasta puhdstautumisestaan.  Mitä voisimme tehdä, jotta tukisimme kehon puhdistautumista? 1. Kaikkein helpointa on aloittaa siitä, että huolehdit ettei myrkkyjä ylipäätään pääsisi kehoon. Esimerkiksi tutki käyttämääsi kosmetiikkaa. Mitä se sisältää? Suositko luonnonkosmetiikkaa vai tavallisia synteettisia tuotteita? Toiseksi minkälaista ruokaa nautit? Sisältääkö nauttimasi tuotteet paljon e-

Tällä kertaa vuorossa postaus liikkumisesta ja erityisesti liikkumattomuuden kustannuksista juuri sinulle ja yhteiskunnalle. Ajatus tähän tekstiin syntyi liikuntalääketieteen opinnoistani. Olen siis tänä keväänä opiskellut lisää liikunta-alaa ohjaajakoulutusten sekä avoimen yliopiston kautta. Mennäänpäs sitten asiaan. Miks sinun tulisi liikkua joka päivä? Liikkumattomuus on kallista yhteiskunnalle. Se lisää kansansairauksien riskiä ja kasvattaa terveydenhuollon kustannuksia. Liikkumattomuuden vuotuiset kustannukset Suomessa ovat noin 3200-7500 miljoonaa euroa. Summa on valtava. Varsinkin ihmisen ikääntyessä liikkumattomuuden vaikutukset korostuvat. Vähän liikkuva henkilö menettää toimintakykynsä nopeammin kuin terveysliikuntaa harrastava. Lisäksi lonkkamurtumien riski kasvaa liikkumattomilla. On arvioitu, että lonkkamurtumista voitaisiin estää noin kolmannes, jos iäkkäät noudattaisivat terveysliikuntasuosituksia. (Ukk-instituutti.) Lihavuus ja elintapasairaudet lisääntyvät liikkumattom

  Kollageeni  on tukikudoksen  yleisin säiemäinen proteiini.  Kollageenia esiintyy muun muassa luussa, rustossa, jänteissö, ihossa sekä elinten  ympärillä.   Noin 40 % elimistön proteiinien kokonaismassasta  ja noin 70 prosenttia ihon kuivapainosta on kollageenia.   Eri tyyppistä kollageenia löytyy ihosta, nivelistä, jänteistä, luustosta, verisuonista ja selän välilevyistä. Kollageenin tehtävänä on pitää ihon, nivelet, jänteet ja muut kudokset joustavina, uusiutuvina ja toimintakykyisinä. Ihmisen luontainen kollageenin tuotanto alkaa hidastua pikkuhiljaa jo noin 25-vuotiaana ja vähitellen se loppuu jakollageenin rakenne heikentyy . Tämän seurauksena iho veltostuu ja rypistyy, hiukset ohenevat ja nivelsiteet menettävät notkeuttaan.  Kollageenin väheneminen hidastaa myös jänteiden, rustojen ja ihon uusiutumista ja joustavuutta. Kun solut vanhenevat, elimistön oma kollageenivalmistus hidastuu. Kollageenituotannon loppumista nopeuttavat C-vitamiinin puute, tupakointi, auringon UV-säteily j