Skip to main content

Posts

Showing posts with the label kuulumisia

Erilainen joulu Malagassa ja Gibraltarissa

Lähdimme joulustressiä pakoon Malagaan ❤️ Olen aina haaveillut joulusta jossakin lämpimässä ja nyt saimme sellaisen. Nyt voin sanoa, että paras päätös ikinä oli pakata laukut ja sanoa vamos 🎅 Eipä tarvinnut huolehtia mistään hössötyksistä ja sai vain nauttia kiireettömyydestä ja ennen kaikkea auringosta ☀️ Ennen kaikkea halusin pientä pysähtymistä, sillä vuosi on ollut ajoittain kiireinen ja työntäyteinen. Huomasin marraskuussa, että tankki alkaa olla melko tyhjä ja jo tämän vuoksi rauhoitin joulukuun alkua ja tyhjensin kalenteriani. Omaan vireystilaan vaikuttaa todella paljon pimeys, joten tiesin, että poislähtö oli enemmän kuin tervetullut. Tällä lomalla halusin etten suorittaisi mitään, joten emme tehneet mitään reissusuunnitelmia. Vasta paikan päällä päätimme, että käymme ainakin Gibraltarissa ja vuoristossa. Pitää kyllä sanoa, että Espanjan maisemien monipuolisuus yllätti positiivisesti! Täällä halusin ennen kaikkea rentoutua ja pysähtyä. Koinkin, että aamun auringonnousut ja -la...

Tasan kaksi vuotta sitten

 Heipä hei, pitkästä aikaa mökkikuulumisia. Tällä kertaa kuvat nyt ja kaksi vuotta sitten, kun ostimme tontin.  Alla siis kuvat: Ei uskoisi samaksi paikaksi 🫣 Kaikki on purettu ja uusittu paitsi oven edestä terassi ja kivijalka. Tänä kesänä emme hirveästi keskittyneet remontointiin vaan teimme hommia aina kuin siltä tuntui. Toki näin jälkeenpäin ajateltuna töitä tuli kyllä tehtyä, mutta osa hommista jää unholaan, kun keskittyy kesästä nauttimiseen. Sitten kun oikeasti ajattelee ja listaa tehtyjä asiota, niin tajuaakin, että tulihan sitä touhuttua vaikka mitä! Ehkä erona on nyt se, että työn jälki ei ole niin näkyvää kuin mitä se oli silloin purkamis- ja rakennusvaiheessa. Aloitin instagramin  puolella säännölliset postaukset joka sunnuntai vähän päiväkirjamaiseen tyyliin. Päätin myös samalla, että tekisin tänne blogin puolelle kuukausittain koosteita, jos vain ennätän. Näitä on sitten kiva lukea myöhemmin 💓Tekoälyn myötä asiapostauksien kirjoittaminen ei ole enää järkev...

Muuttuneet suunnitelmat

 Näinhän sitä elämässä usein käy: suunnitelmat muuttuvat 😀  Mutta se onkin välillä hyvä asia, sillä on kivempi remppailla just sitä, mikä sillä hetkellä motivoi. Tarkoitus oli aloittaa päärakennuksen kunnostaminen, mutta päädyimmekin aloittaa hommat pihahommilla.  Olemme siis touko- ja kesäkuun aikana: tehneet terassia rantasaunasta laiturille  rakentaneet paljulle paikan  siistineet pihaa (risujen keräystä, oksien leikkaamista, edellisten asukkaiden roskien keruuta) maalanneet lautoja pidonnut polttopuita nippuihin viimeistelleet uutta puuceetä laittaneet loput räystäsaluslaidat terassille sekä  tehneet uudet kaiteet rantasaunaan Alla kuvia työn touhuista: Lisää kuvia tulossa,kun olemme viimeistelleet projekteja. Tämän lisäksi olemme suunnitelleet kesäkeittion terassia ja tehneet lankkupöytää kesäkeittiöön. Paljun laittaminenkaan ei ollut ihan yksinkertainen homma, sillä halusimme sen juuri täydelliseen paikkaan, joka vaati pohjatöitä enemmän. Soraa lapio...

Suklaan syömisestä ihannemittoihin

  Olen Sanna, 59-vuotias luokanopettaja, joka on syönyt ikänsä väärin. Aloitin Jennin muutosvalmennuksen tammikuussa. Tätä edelsi elämässäni jakso, jolloin söin ruokaa -joo, silloin, kun sitä oli tarjolla ja välipalaksi juomista ja suklaata. Marraskuun tietämillä huomasin ajattelevani, että syömisessäni ei ole paljoakaan järkeä. Tein usein kotona samaa ruokaa ja välipalat jo edellä kerroinkin. Olin ollut jo vuosia Jennin seuraaja somessa. Ihastellen aina katselin terveellisten ruokien kuvia ja lueskelin Jennin pirteitä juttuja. Ajattelin, että nyt olisi minun hetkeni koittanut kohti terveellistä elämää. En ollut yksin aloittamassa muutostani. Meitä oli muitakin pulleita naisia, jotka kaipasimme muutosta ruokavalioomme.  Itse valitsin tärkeimmäksi tutustua ruuanlaittoon uudella tavalla. Ja olihan se elämys! Jenniltä sai roppakaupalla ruuanvalmistusohjeita. Lueskelin niitä ensin rauhassa pohdiskellen mitä ensin valmistaisin. Tein kauppalistan, jossa totisesti oli paljon...

Takaisin ruotuun juhannuksen jälkeen

 Kyselin viime viikolla instastooreissa siitä, miten oma keho voi. Suurin osa vastaajista vastasi, että voisi voida paremmin ja haluaisi tehdä juhannuksen jälkeen ryhtiliikkeen. Siitäpä tämä postaus syntyi. Tulisiko juhannuksen jälkeen ottaa pieni ryhtiliike? Vastaan tähän, että kyllä. Jos alkukesä on mennyt huonoilla ruokailutottumuksilla ja yöttömiä öitä katsellessa, kannattaa tehdä muutama korjausliike juuri nyt. On helpompaa tehdä parannuksia nyt kuin vasta syyskuussa. Ensinnäkin kesällä on helpompi lisätä kasvisten ja marjojen syöntiä. Lisäksi kesäiset lämpötilat houkuttelevat enemmän lenkkipolulle kuin loskaiset pimeät illat. Milloin muulloin sinulla on näin hyvin aikaa panostaa omaan hyvinvointiin kuin lomalla? Lomalla ehdit saada hyvät rutiinit aluille niin siitä on helppo töissä ollessa jatkaa. Mitä nopeammin aloitat pienin askelin, sitä virkeämpänä aloitat työt kesäloman jälkeen. Eikö olisi hienoa palata töihin oikeasti latautuneena ja paremmin voivana? Sinä pystyt siihen...

Kun 2-vuotias ei nuku...

  Miten aloittaisi kertomaan siitä, kuinka vauvan ja lapsen yöheräämiset vain jatkuvat jatkumistaan? Aloitetaanpa raskausajasta. Kun on raskaana, keho osaa jo varautua siihen, että vauva-aikana joutuu valvomaan. Raskaushormonit siis valmentavat tuleviin yöheräilyihin. Ison mahan kanssa kun on vaikea nukkua. Muistan myös sen kuinka aloin heräillä jo viiden aikaan ilman mitään syytä. Näin keho valmistautui aikaisiin aamuihin. Entäs sitten, jos lapsen yöheräilyt eivät jää vauvavuoteen ja katkonaiset yöunet jatkuvat kuukaudesta toiseen? Tästä tämä postaus. Kuopukseni on tällä hetkellä kaksi ja puoli vuotta ja kyllä, hän vieläkin valvottaa minua. Käytännössä tässä on siis valvottu jo lähes kolme vuotta putkeen. Se jos mikä on pitkä aika! Tässä aiheesta voit lukea lisää postauksesta  Miten selviytyä jatkuvasta univajeesta?   Pientä lohdutusta tähän väliin, että kokonaisia öitäkin on välillä ollut. Ilman niitä sitä ei varmaan olisi näin järjissään. Mikä jatkuvia heräilyjä o...

Miksi aloitin bloggaamisen?

Vuorossa postaus bloggaamisesta. Miksi bloggaan ja milloin oikein aloitin bloggaamisen?  Julkaisin ensimmäisen blogitekstini marraskuussa 2018. Voit katsoa sen täältä . Aloitin bloggaamisen, koska tykkäsin lukea hyvinvointiblogeja ja saada erilaisia vinkkejä terveelliseen elämään. Sitten sairastuin keuhkokuumeeseen ja siinä sängyssä maatessa minulla oli aikaa ajatella ja miettiä minkälaisen blogin perustaisin. Siitä se ajatus sitten lähti eteenpäin ja tässä sitä ollaan neljä vuotta myöhemmin. Alun perin julkaisin englanniksi, koska kirjoittaminen oli hyvää harjoitusta gradua ajatellen. Vähitellen minulta alettiin pyytää suomenkielisiä postauksia, joten vaihdoin kielen.  Nykyään blogi toimii myös osittain työvälineenä. Monet ravintovalmennusasiakkaat löytävät valmennukseni juuri blogin kautta. Enpä olisi silloin ajatellut, että tästä kirjoittamisesta tulee osa minun työtä. Hieno juttu! Näin asiat elämässä vain etenee. Minua kiinnostaisikin tietää, että kauanko sinä olet lukenu...

Turun saaristoreitti

  Tässä postaus pyöräilyreissustamme Turun saaristoreitiltä. Ennen lähtöä yritin etsiä netistä reitistä tietoa ja kuvauksia, mutta harmikseni en sitä oikein löytänyt. Siksipä ajattelin jakaa oman kokemukseni, jos siitä olisi jollekin hyötyä. Valitsimme reitiksi pienen rengastien, koska meillä oli varsinaiseen matkantekoon aikaa 48h. Lähdimme siis maanantaiaamuna junalla Varkaudesta Tampereen kautta Turkuun. Junassa matka taittui ja pyörät kulki 10 euron korvauksella kyydissä mukana. Varsinainen pyöräileminen alkoi vasta iltapäivällä. Rengastien voi kulkee kumpaan suuntaan vain, mutta valitsimme suunnaksi Turku-Parainen-Nauvo-Hanka-Rymättylä-Naantali-Raisio-Turku. Ensimmäisenä päivänä pyöräilimme Turusta Paraisiin. Matkaa oli noin 27 km. Siellä yövyimme hotelli Karlstrandissa. Hotelli oli paremmat päivänsä nähnyt, mutta sijainti oli loistava. Merinäköala aamupalalta. Tiistaina matka jatkui kohti Nauvoa. Tiistai oli se päivä, jolloin pyöräilykilometrejä kertyi eniten, 80km. Määrä ei ...

Kesällä...

Blogin puolella on ollut hetki hiljaista, sillä olen keskittynyt muutamaan suureen opintotehtävään ja uuden verkkovalmennuksen suunnitteluun. Nyt tehtävät ovat siis palautettu ja valmennus suunniteltu niin voin aloittaa kesäloman vieton. Tänä kesänä teen hiukan valmennus juttuja sekä pidän muutaman ravitsemusluennon. Muuten vietän aikani perheen ja treenaamisen parissa. Kevät on ollut liian kiireinen ja nyt tuntuu siltä, että on aika vetää happea tämän alkukesän ajan ja keskittyä muihin asioihin kuin työhön ja opiskeluun. Kevään aikaista kiireyttä ja väsymystä ei ole auttanut yhtään huonosti nukutut yöt...Mutta sellaista se elämä on pienen vauvan kanssa. Koskaan ei tiedä, miten seuraava yönä saa nukkua 😃 Huilattuani alkukesän palaan sitten energisenä taas työn pariin. Syksyllä ja loppu kesästä teen valmennustöitä enemmän, kun jatkan vauvan hoitamista kotona ja jätän opinnot vähemmälle. En siis palaa  vielä opettajan työhön, jotta voin keskittyä vauvaan ja valmennus töihin...

Arjen pienet onnen hetket

Tämä kevät on ollut outo. Olosuhteiden pakosta olen joutunut myöntämään itselleni, että aina ei jaksa, eikä tarvitsekaan. Ennen tätä outoa aikaa kaikki oli hallinnassani ja vauva-arki sujui hyvin. Suunnittelin omia, mukavia juttuja vauvan päiväuniajalle ja nautin tästä suuresti: vaikka olin pienen vauvan äiti, jäi minulle myös aikaa toteuttaa itseäni. Kunnes kaikki muuttuikin ja esikoisen opetus jäi vastuulleni. Samalla olin jo ehtinyt aikatauluttaa muutaman oman projektin, joten jouduin "taistelemaan" oman riittämättömyyden kanssa. Siihen saakka, kunnes tajusin, että en pysty tähän kaikkeen. Tämän seurauksena keskityin vain olennaiseen. Laskin rimaa kotiopetuksessa ja tein vain välttämättömimmät hommat. Annoin itselleni aikaa hengähtää ja siirsin omat projektit rauhallisiin hetkiin kun miehellä oli vetovastuu lapsista. Nyt kun olen hidastanut tahtia, tuntuu, että on helpompi hengittää ja vain olla. En halua viettää vauvavuotta usvassa sukeltaen vaan nauttia myös täs...

Mitä minulle kuuluu juuri nyt?

Tällaisia mietteitä minulla on juuri tällä hetkellä ... -Vauvani on jo 5kk. Niin kiitollinen hänestä 💗 -Odotan innolla tulevaa jalkapallo kautta sillä edellinen jäi väliin raskauden vuoksi. Kuntoa olen yrittänyt kohottaa huomioiden rikkinäiset yöunet 😃 -Ihanaa, että kevät on tulossa. Pitkän pimeän syksyn ja talven jälkeen olen niin kovasti kaivannut aurinkoa. Olen ehdottomasti kevät-ihminen ☀️ -Olen palannut ravitsemustieteen opintojen pariin, sillä opiskelu on minulle omaa aikaa vauva-arjen keskellä. Olen aina ollut ahkera opiskelemaan, joten en osaa olla ilmankaan 😃 -Valmentaminen on myös tuonut kaivattua vaihtelua kotona oloon, joten olen hyvin kiitollinen, että näitä töitä on riittänyt. -Päätin jatkaa kotona oloa ainakin tämän vuoden loppuun. En raaskisi viedä tyttöä vielä syksyllä hoitoon, vaikka vanhempainvapaa loppuu kesällä. Näin toimin myös esikoisen kohdalla. - Tuntuu, että elämä vain paranee vuosi vuodelta. Tunnen olevani elämäni ...

4 kk synnytyksestä -keho tuntuu omalta

Vuorossa postaus synnytyksestä palautumisesta. Tosiaan on vierähtänyt jo neljä kuukautta sektiosta ja voin todeta, että kroppa alkaa tuntumaan jo omalta: vahvalta ja liikuntaa vastaanottavalta. Viimeisen kuukauden aikana olen siis pystynyt koventamaan treenejä ja olen palannut jalkapallo harrastuksen pariin. Sektioarvessa ei ole ilmaantunut kireyttä, joten olen aktivoinut vatsalihaksia. Ensimmäisen vatsalihastreenin jälkeen vatsalihakset olivat luonnollisesti treenistä kipeät mutta palautuivat melko hyvin. Kuitenkaan ihan täydellistä tämä urheileminen ei vielä ole, sillä palautumista hidastavat katkonaiset yöt. Senpä vuoksi olen jättänyt joitakin treenejä väliin, jos edellinen yö on mennyt huonoilla yöunilla. Palautuminen kun on muutenkin hitaampaa kun kroppa vanhenee. Tästäpä päästiinkiin katkonaisiin yöuniin, joilta ei voi välttyä. Vaikka vauvani on alusta saakka ollut hyvä nukkumaan, on meilläkin öitä, kun heräillään parin tunnin välein. Vähäisien yöunien jaksamisessa on aut...

Mitä minulle kuuluu juuri nyt ja syksyn uudet tuulet

Syksy on saapunut kovaa vauhtia ja ajattelin kirjoittaa hieman siitä, mitä tämä syksy tuo tullessaan. Syksy on monelle uuden aloittamisen aikaa ja näin se on osittain minullekin. Kuten moni jo tietää, niin saan toisen lapseni lokakuussa ja elämäni ja osa arkirutiineista muuttuu sen myötä. Olen ollut äitiyslomalla jo muutaman viikon ja silläkin saraa päivieni sisältö on hieman erilainen kuin aiemmin. Olen nauttinut näistä viimeisistä arkirutiini viikoista, koska tiedän, että pian alkaa ihan erilainen arki vauvan ehdoilla. Arkirutiinit ovat pysyneet melko samanlaisina myös äitiyslomalla, sillä siitä pitää huolen tokaluokkalainen poikani. Koulu rytmittää siis edelleen arkeamme mukavasti. Minusta on ihanaa olla kotona huolehtimassa pojan aamutoimista ja myös olla vastaanottamassa häntä koulusta. Elämäni pieniä iloja 💗  Olen myös yrittänyt ulkoilla kivun sallimissa rajoissa raittiissa syysilmassa ja fiilistellyt syksyä. Vaikka olenkin enemmän kevät ja...

Raskausajan muutokset kehossa

Minkälaisia muutoksia raskaus on tuonut kehooni? Ajattelin kirjoittaa siitä nyt.. Ensiksi täytyy myöntää, että ensimmäisen raskauden (kahdeksan vuotta sitten) tuomat muutokset kehossa oli aika suuri yllätys. Alkuraskauden pahoinvointi ja väsymys olivat jotain sanoinkuvaamatonta. En tiennyt, että ihminen voi olla niin väsynyt, vaikka nukkuu yöllä 12 tuntia... Siitä selvittyäni toinen kolmannes oli oikein mukavaa aikaa: olo tuntui "normaalilta" ja ruoka maistui paremmin. Lisäksi tunsin itseni hyvin energiseksi. Olin tällöin myös pitkällä kesälomalla, joten minulla oli hyvin aikaa levätä. Niinhän sitä sanotaan, että toinen kolmannes on yleensä parhainta aikaa raskaudessa. Kolmas kolmannes olikin sitten melko raskasta aikaa. Elokuussa aloitin työt ja se tuntui heti. Lisäksi minua vaivasivat suonikohjut, yöheräily, selkäkivut ja vatsani oli niin suuri, etten pystynyt kunnolla toimimaan. Tunsin itseni melko kömpelöksi. Loppua kohden hieman helpotti, kun jäin äitiyslomalle mu...