Teemme päivittäin lukuisia valintoja syömiseen liittyen. Miksi syömme mitä syömme? Tässä postauksessa avaan asioita, jotka vaikuttavat syömiskäyttäytymiseemme.
Syömiskäyttäytymiseen vaikuttavat monet eri tekijät, kuten psykologiset tekijät, ympäristötekijät ja fysiologiset tekijät. Itse syömiseen liittyvät päätökset ovat usein yllättäenkin irrationaalisia. Valitsemme usein syötäväksi sitä, mitä olemme aiemmin valinneet ja tietenkin kaupassa käydessämme myös tuotteen houkuttelevuus ratkaisee. Asia, johon elintarviketeollisuus on panostanut paljon aikaa ja rahaa. Aiempien valintojen lisäksi teemme ruokavalintoja myös automatisoituneena. Ei siis ole sattumaa, miksi valitsemme kaupasta aina samankaltaisia tuotteita kuin ennenkin.
Tarkastellaanpas lähemmin syömiskäyttäytymiseen vaikuttavia fysiologisia tekjöitö. Fysiologisella tasolla syömistä säätelee kaksi eri järjestelmää: homeostaattinen järjestelmä ja palkitsemisjärjestelmä eli hedoninen järjestelmä. Homeostaattinen järjestelmä tulkitsee elimistön toimintoja ja arvioi milloin olemme kylläisiä. Se pyrkii turvaamaan ravintoaineiden ja energian riittävän saannin. Ruokahaluun ja syömiskäyttäytymiseen vaikuttavat myös aivojen palkitsemisjärjestelmä. Tämä perustuu dopamiinin tuotannolle. Jos palkitsemisjärjestelmä saa "vallan" voi olla vaikeampaa tehdä muutoksia syömiskäyttäytymiseen.
Syömiskäyttäytymiseen
liittyy myös joukko psykologisia tekijöitä, mm. tunteet, asenteet, mieliala ja
jaksaminen. Sanoisinkin, että juuri psykologisilla tekijöillä
on suurin vaikutus henkilön syömiskäyttäytymiseen. Koska syömiskäyttäytymiseen
vaikuttavat hyvin monet seikat, voi syömiskäyttäytymisen takana olla
monenlaisia ongelman lähteitä. Erityisesti syömisen hallinnan haastajista
sanoisin, että unenpuute, väsymys, masennus tai stressi ovat ongelmista
suurimpia. Jos elämä tuntuu jatkuvalta selviytymiseltä, ei yksilöllä välttämättä ole voimavaroja
aloittaa terveellistä syömistä tai muitakaan elintapoja. Varsinkaan ilman ammattimaista ohjausta.
Joustavaa ruokasuhdetta voidaan tukea juurikin psykologisen joustavuuden avulla, sillä psykologinen joustavuus auttaa muutosten tekemisessä. Psykologinen joustavuus tarkoittaa joukkoa taitoja, joiden avulla havainnoidaan ja tulkitaan omia tunteita ja ajatuksia. Lisäksi pyritään irtautumaan niiden vallasta. Psykologisessa joustavuudessa kuunnellaan omia arvoja ja toimitaan niiden mukaan. Joustavuutta on myös se, ettei toimita automatisoituneiden toimintamallien mukaan vaan toimitaan joustavasti juuri kyseisellä hetkellä. Psykologista joustavuutta voidaan saavuttaa miettimällä omaa suhtautumista syömiseen. Esimerkiksi tekemällä tunnesyömiseen tai tietoiseen syömiseen liittyviä harjoituksia.
Psykologisessa joustavuudessa hyödynnetään tietoisuustaitoja. Käypä hoidon mukaan tietoisuustaidoilla tarkoitetaan tietoista läsnäoloa ja kykyä tarkkailla omia ajatuksia, tunteita ja kokemuksia. Nämä tunteet ja ajatukset hyväksytään sellaisinaan. Tietoisuusharjoituksilla kiinnitetään huomiota ruokailuun ja syömiseen. Tämän tuloksena syöminen vähenee ikään kuin huomaamatta. Tietoisuustaitojen omaksuminen vaatii kuitenkin jatkuvaa harjoittelua. Monissa valmennuksissani, kuten Balanssissa sekä yksilöllisessä ravintovalmennuksessa harjoittelemme juuri näitä taitoja.
Toivottavasti tämä asia avasi aihetta hiukan lisää ja sai sinut ajattelemaan, miksi ruokavalintojen tekeminen ja muuttaminen ei ole niin yksinkertainen prosessi kuin mitä sen luulisi olevan.
💓 Jenni
Lähteenä käytettynä Syömiskäyttäytyminen kurssin luentomuistiinpanoja.
Edellinen postaus: Kuinka tehdä säännöllisestä liikkumisesta tapa?
Lue myös:
💓Jyllääkö kehossasi matala-asteinen tulehdus?
💓Miksi suuri kalorivaje ei toimi?
💓Eroon turvotuksesta -näin onnistut
Comments
Post a Comment