"En ehdi nyt. Ehkä sitten kesällä. Sitten kun lapset ovat isompia. Sitten kun työ helpottaa." Kuulostaako tutulta? Moni 35–60-vuotias nainen kantaa arjessaan niin monta roolia, että oma hyvinvointi jää jonon hännille – usein vuosiksi. Samaan aikaan keho alkaa muuttua. Vatsalle kertyy rasvaa, olo on turvonnut, väsymys painaa ja painon pudotus tuntuu mahdottomalta. Mutta mitä jos ongelmana ei ole tahdonvoima, vaan vääränlainen lähestymistapa? 1. Ruuhkavuodet + hormonimuutokset = uusi pelikenttä Tässä elämänvaiheessa keho toimii eri tavalla kuin parikymppisenä – eikä kyse ole vain iästä. Perimenopaussi eli esivaihdevuodet alkavat usein jo 35–45 vuoden iässä ja voivat kestää useita vuosia. Hormonit, erityisesti estrogeeni ja progesteroni, alkavat vaihdella ja vaikuttavat: rasvan varastointiin (erityisesti vyötärölle) unen laatuun nälän ja kylläisyyden tunteeseen mielialaan ja jaksamiseen Lisäksi korkea ja pitkäaikainen stressi nostaa kortisolitasoa, joka sekin edesauttaa rasvan k...

  Painonhallinta on monille meistä elämänmittainen haaste, ja se vaatii jatkuvaa huomiota ja itsekuria. Yhä useampi nainen ikäryhmässä 30-60 vuotta kamppailee ongelmien kuten vyötärölle kertyvän rasvan, stressin ja painonpudotuksen tasanteen kanssa. Onko sinulla myös näitä haasteita? Älä huoli, sillä olen koonnut asiantuntevat näkökulmat ja käytännön ratkaisut, jotka voivat auttaa sinua voittamaan nämä esteet. 1. Taistelu kiloja vastaan: vyötärölle kertyvä rasva Vyötärölle kertyvän rasvan poistaminen on yksi yleisimmistä painonhallinnan haasteista. Tuoreen tutkimuksen mukaan, joka julkaistiin Obesity Reviews -lehdessä, vyötärölihavuus on yhdistetty useisiin terveysongelmiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä tyypin 2 diabetekseen. Mikäli vyötärön ympärysmitta ylittää 80 cm (naiset), on syytä toimia. Vyötärölle kertyvä rasva on myös yleisempää esi- ja vaihdevuosi-iässä olevilla naisilla. Sen taustalla on usein estrogeenitasojen heittely ja/tai krooninen stressi. Lue lisää...

  Hyvä olo. Se on jotain, jota kaikki kaipaamme – sitä tunnetta, kun elämä tuntuu kevyeltä, mieli on kirkas ja keho täynnä energiaa. Mutta mistä tämä hyvä olo oikein tulee? Meillä on sisällämme kaksi "hyvän olon hormonia", jotka tekevät meistä onnellisia ja elinvoimaisia: endorfiinit ja dopamiinit. Näiden molempien kemikaalien roolit ovat kuitenkin erilaiset, ja ne saamme eri tavoin. Tiedätkö, kuinka juuri sinä voit virittää itsesi näiden voimakkaiden kemiallisten signaalien aallokkoon? Endorfiinit – Luonnolliset "hyvän olon huumeet" Endorfiinit ovat kehomme luonnollisia kipulääkkeitä ja hyvän olon tuottajia. Ne erittyvät erityisesti silloin, kun teemme jotain, joka aiheuttaa hyvää oloa tai palkitsee meitä, kuten liikunta, nauraminen tai tanssiminen. Endorfiinit voivat tehdä meistä niin hyvänolon, että joskus meillä on jopa vaikeuksia uskoa, että niin hyvä olo voi olla mahdollista ilman ulkopuolisia tekijöitä. Mistä saan endorfiinit? Tanssiminen Tanssiminen on...

  Kevät on saapunut, ja sen myötä luonto herää eloon. Tämä on täydellinen aika uudistaa elämäntapoja ja panostaa omaan hyvinvointiin. Monille kevät tuo mukanaan halun tehdä muutoksia, mutta painonhallinta voi olla haastavaa. Miten siis voit ottaa kevään vastaan kevyemmin ja energisemmin? Tässä on viisi käytännön vinkkiä, jotka auttavat sinua matkallasi kohti parempaa hyvinvointia! 1. Hyödynnä kevään tuoreet raaka-aineet Kevät tarjoaa runsaasti tuoreita vihanneksia ja hedelmiä, joita voit käyttää aterioissasi. Vihannekset, kuten parsakaali, pinaatti ja herneet, ovat erityisen ravinteikkaita. Kokeile tehdä värikkäitä salaateja tai herkullisia smoothieita, joissa yhdistät eri makuja. Syömällä kauden raaka-aineita varmistat, että saat kehoosi tarvitsemasi vitamiinit ja hivenaineet. Voit myös havannoida jo etukäteen sitä vaikutusta mikä hyvällä ravinnolla on kehoon: rasvaisen ja hiilihydraattipitoisen aterian jälkeen olo nuupahtaa helposti ja tuntuu raskaalta. Kun taas ravinnepitoisen j...