Endorfiinit ja dopamiinit: Mistä löydät hyvän olon luonnollisesti?

 

Hyvä olo. Se on jotain, jota kaikki kaipaamme – sitä tunnetta, kun elämä tuntuu kevyeltä, mieli on kirkas ja keho täynnä energiaa. Mutta mistä tämä hyvä olo oikein tulee? Meillä on sisällämme kaksi "hyvän olon hormonia", jotka tekevät meistä onnellisia ja elinvoimaisia: endorfiinit ja dopamiinit. Näiden molempien kemikaalien roolit ovat kuitenkin erilaiset, ja ne saamme eri tavoin. Tiedätkö, kuinka juuri sinä voit virittää itsesi näiden voimakkaiden kemiallisten signaalien aallokkoon?

Endorfiinit – Luonnolliset "hyvän olon huumeet"

Endorfiinit ovat kehomme luonnollisia kipulääkkeitä ja hyvän olon tuottajia. Ne erittyvät erityisesti silloin, kun teemme jotain, joka aiheuttaa hyvää oloa tai palkitsee meitä, kuten liikunta, nauraminen tai tanssiminen. Endorfiinit voivat tehdä meistä niin hyvänolon, että joskus meillä on jopa vaikeuksia uskoa, että niin hyvä olo voi olla mahdollista ilman ulkopuolisia tekijöitä.

Mistä saan endorfiinit?

Tanssiminen

Tanssiminen on yksi parhaista tavoista saada endorfiinit liikkeelle. Musiikki yhdistettynä liikkeeseen vapauttaa endorfiineja ja auttaa vähentämään stressiä. Erityisesti nopeatempoiset tanssit, kuten hiphop tai latinotanssit, voivat aiheuttaa niin voimakkaan hyvänolon, että unohtaa täysin ajan kuluvan.

Tutkimukset tukevat tätä: eräässä tutkimuksessa huomattiin, että jopa 30 minuutin tanssi aktivoi endorfiinit ja voi parantaa mielialaa jopa useaksi tunniksi sen jälkeen (Kiecolt-Glaser et al., 2009). Jos siis kaipaat piristystä, tanssi vaikka olohuoneessa – se toimii!

Nauraminen

Nauru on toinen maaginen keino saada endorfiinit liikkeelle. Ei ole sattumaa, että sanotaan, että nauru pidentää ikää – se todella vapauttaa endorfiineja, jotka tekevät meistä onnellisempia ja keventävät oloa. Tämä johtuu siitä, että nauru vaikuttaa suoraan aivojen alueelle, joka säätelee tunteita ja mielialaa.

Tutkimukset ovat myös osoittaneet, että nauraminen voi olla voimakas kipulääke. Eräässä tutkimuksessa tutkijat havaitsivat, että nauraminen vähensi jopa fyysistä kipua ja paransi mielialaa (Kabat-Zinn et al., 1985). Joten seuraavan kerran kun tarvitset hyvää oloa, katso komediaelokuva tai mene ystäviesi kanssa naurupiknikille!

Kylmässä uiminen

Jos et ole vielä kokeillut kylmässä vedessä uimista, tämä voi olla todellinen endorfiinipommi. Kylmässä vedessä uiminen aktivoi kehon "taistelu tai pakokohdat" -reaktion, joka saa kehon tuottamaan endorfiineja. Monet "cold therapy"-kannattajat kertovat, että kylmävesi on paras tapa stimuloida hyvänolon hormonien vapautumista ja kokea sellaista raikasta energiaa, jota ei voi verrata muuhun.

Tutkimukset ovat vahvistaneet, että kylmäaltistus voi vähentää stressiä ja parantaa mielialaa. Esimerkiksi tutkimuksissa on havaittu, että kylmällä vedellä altistaminen voi parantaa unenlaatua ja vähentää masennusoireita (Huttunen et al., 2004). Jos siis kaipaat äkillistä piristystä, sukella järveen tai ota kylmä suihku!

Dopamiini – Hitaat ja kestävämmät hyvän olon aallot

Dopamiini puolestaan on hormonista enemmän "palkitsemisen ja motivaation" kemikaali. Se saa meidät tuntemaan itsellemme hyvää, mutta se ei välttämättä tapahtu heti, vaan pikemminkin ajan kuluessa. Dopamiini on eräänlainen "tavoitteen saavuttamisen hormoni", ja se vapautuu erityisesti silloin, kun koemme jotain, joka vie meitä kohti pitkän aikavälin tavoitetta.

Mistä saan hitaat dopamiinit?

Pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttaminen

Dopamiini erittyy, kun saavutamme askeleen kohti suurta tavoitettamme. Jos sinulla on pitkän aikavälin tavoite – oli se sitten urheilussa, työssä tai henkilökohtaisessa elämässä – jokainen pieni askel vie sinut kohti palkintoa. Aivoissa dopamiini virtaa, kun teet edistysaskeleen, vaikka matka on vielä pitkä.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että pitkäkestoiset tavoitteet saavat aikaan kestävämmän ja tasaisemman dopamiinin erittymisen, mikä puolestaan parantaa keskittymiskykyä ja motivaatiota (Salimpoor et al., 2011). Jos siis koet, että dopamiini ei virtaa heti, se voi tarkoittaa, että sinun on keskityttävä pitkän aikavälin asioihin.

Luontokävelyt ja meditointi

Vaikka intensiivinen liikunta voi tuottaa nopeaa dopamiinia, niin voi myös rauhalliset kävelyt luonnossa tai päivittäinen meditointi. Näissä toiminnoissa ei ole kyse vain fyysisestä liikkumisesta, vaan niissä on mukana myös henkinen ulottuvuus – tämä yhdistelmä auttaa kehittämään dopamiinin tuotantoa hitaasti mutta varmasti.

Tutkimuksissa on todettu, että luonnon keskellä liikkuminen ja meditointi voivat auttaa lisäämään dopamiinin tuotantoa, koska ne auttavat meitä rauhoittamaan mielen ja parantamaan keskittymiskykyämme pitkällä aikavälillä (Berman et al., 2008).

Lukeminen ja oppiminen

Dopamiini voi virrata myös silloin, kun opit jotain uutta tai lue mielenkiintoisia kirjoja. Aivojen palkitsemisjärjestelmä reagoi erityisesti silloin, kun saamme uutta tietoa, joka vie meitä kohti parempaa ymmärrystä itsestämme tai ympäristöstämme.

Mikä parasta, oppiminen ei tarvitse olla mitään valtavaa. Pieniäkin oivalluksia ja kiinnostavia asioita tutkiessa aivot vapauttavat dopamiinia, joka kannustaa meitä jatkamaan eteenpäin (Higgins et al., 2004).

Yhteenveto: Endorfiinit ja dopamiinit – Hyvän olon avaimet

Jos haluat nauttia hyvästä olosta, on tärkeää ymmärtää, miten ja mistä voit saada endorfiineja ja dopamiineja. Tanssiminen, nauraminen ja kylmässä uiminen voivat tuottaa nopeaa hyvän oloa ja vapauttaa endorfiineja, kun taas pitkän aikavälin tavoitteet, luonnon keskellä liikkuminen ja oppiminen voivat tuottaa kestävää dopamiinin erittymistä.

Nämä kaikki yhdessä – nopeat ja hitaat hyvän olon aallot – auttavat meitä elämään elämää, joka on täynnä energiaa, iloa ja tasapainoa. Joten miksi et kokeilisi jotain näistä tänään?

💓 Jenni

edellinen postaus: Painonhallinta ja kevät- 5 vinkkiä

💓Hoida suolistoasi niin se hoitaa sinua

💓10 asiaa mitä suolistosi rakastaa

💓Näin puhdistat kehosi kuona-aineista ja myrkyistä